mkebpb

Vuoden 2008 alkupuolisko on todellakin saanut minut epäilemään; olenko laisinkaan voittava pelaaja. Minulla on nyt takana kaksi ruusuista voitokasta vuotta, mutta tämä kolmas on pahasti pakkasella.

Aivan vuoden alussa kaikki näytti vielä olevan kohdallaan, ja tein hienosti voitollisia viikkoja muutaman. Kunnes kaikki alkoi mennä metsään. Jälkeenpäin on myönnettävä että pelasin todella huonosti, ja kaivauduin -35% kuoppaan.

Ei siinä mitään, jos pelaa huonosti ansaitsee hävitä rahansa. Ja tämän tosiasian kanssa olen sujut. Mutta ongelmaksi on muodostunut kuopasta ylös pääseminen. se nimittäin ei tunnu onnistuvan, ei sitten hevon-vitun-millään.

Olen rypenyt samassa montussa nyt jo 23 viikon ajan, enkä saa kurssia millään kääntymään ylös. Aina kun hieman saan nenää pinnan yläpuolelle, tulee pokerijumalat ja potkaisee isolla saappaalla päin näköä ja olen saman kuopan pohjalla jälleen. Viimeisen 23 viikon aikana rollini on helahdellut parhaimmillaan -25%:n ja tuon julman -35%:n välillä.

Tällä hetkellä tarkka luku on -30,7%.

Miten tästä eteenpäin? Pitäisikö lopettaa koko touhu?

Nyt olen päättänyt jatkaa pelkällä “nyhjää tyhjästä”-rollillani. Tässä välillä olen yrittänyt pelailla normaalia NL50 peliä, mutta kun seurauksena on vain biittejä jotka aina syövät kovalla työllä tehdyn tuloksen, niin olen päättänyt ikäänkuin luovuttaa. Tämä siksi ettei kuoppa enää hirveästi syvenisi.

Nyt on tarkoituksena pelata pelkkiä sittareita jonkin aikaa, ja katsoa olenko oikeasti voittava pelaaja vai en. Ajattelin laittaa muistiin jokaisen pelaamani turnauksen viimeisestä kädestä prosentit muistiin, jotta näkisin olenko yleensä edellä vai jäljessä kun noutaja tulee. Tämänhän teen siis siksi että minusta oikeasti on alkanut tuntua että olen luonnottoman huono-onninen.

Tässä tämän viikonlopun turnaukseni…

Ensimmäisessä turnauksessa pääsin rahoille, mutta olin pienellä pinolla pakotettu tuuppaamaan merkit keskelle pienellä parilla. Vastaani sain JJ:n ja homma oli sillä selvä. Tässä olin siis pahasti altavastaajana kun pikselimerkit löysivät tiensä keskelle pöytää.

Sitten seurasikin kolmen sarja yli 70% suosikkina pelattuja all-in tilannetta?!?

Viides turnaus ratkesi oikeastaan tätä viimeistä edeltävään käteen. Maksoin pikkupinon A8o puskun AJs:llä, ja hävisin leijonan osan merkeistäni. Tästä tulistuneena pukkasin seuraavassa kädessä merkit keskellä kädellä 73o floppiin 972. Kaverilla oli A9 joten se tarina oli siinä.

Kuudes turnaus oli taas kerran lajia joita vihaan eniten. Pelasin hyvin, mutta en voittanut ainuttakaan showdownia. Mukaanlukien viimeistä jossa olin 71% suosikki kun rahat laitettiin peliin.

Viimeisessä kävikin sitten jo tuuria, ja voitin?!? Olin VAIN 56% suosikki all-in tilanteessa, ja voitin silti…omfg.

Aloin ihmetellä että miksi ihmeessä tuntuu siltä että joillain saiteilla sittarit kulkee meikäläiseltä paremmin, kun taas toisilla en millään tunnu pääsevän rahoille.

Suoritin hieman tutkivaa journalismia eri saittien sittareista, ja ohessa tulokset.

Pelityylini on tiukka-agressiivinen ja tutkimuksen tulos näyttäisi tukevan tuntemuksiani. Olen menestynyt hyvin pelaamissani PokerStarsin sittareissa. Tulokset ovat hyviä myös Everestillä ja Ongamen verkossa.

Sen sijaan turnaushistoriani on murheellista luettavaa B2B:llä ja iPokerissa, joissa pelaan myös paljon sittareita.

Nyt näyttäisi kovasti siltä, että pärjään sittareissa joissa tahti on suhteellisen verkkainen. Minulle ongelmallinen blindien paine, joka murskaa minut multi-table-turnausten loppupuolella on myrkkyä myös “turbommissa” sittareissa.

Absoluten, FullTiltin ja varsinkin UltimateBetin sittarit sopisivat tämän mukaan myös hyvin minulle.

Taulukon selitys: verkko, Alkustäkki, tason kestoaika, Blindit tunnin pelin jälkeen, palkintopottiin menevä raha, rake

Cryptologin kauhea 10 kättä kestävää tasoa en ole kuin kokeillut. Se ei sopinut meikäläiselle lainkaan, varsinkaan kun saitilta ei edes löydy 5$ pienempiä sittareita.

Party poker on myös tarkoituksella jätetty pois älyttömän suuren raken vuoksi. Viimeksi kun pelasin Partylla 3$ sittarin, se sisälsi 2,40$ buy-inin ja 0,60$ raken. Sairasta.

Nyt onkin ollut hiljaista tällä blogilla pitkään. Syynä on ollut turkasen syvä monttu johon olen itseni kaivanut. Olen onnistunut alku vuoden aikana hukkaamaan yli 30% rollistani. Tilanne on välillä tuntunut kestämättömältä. Olen harkinnut jopa koko touhun lopettamista kokonaan, kun kerran en enää osaa kuin hävitä.

Sama tilanne peilautui myös tähän nyhjää tyhjästä pelikassaani. Kassa käväisi pahimmillaan jo alle 200$. Nyt olen saanut kassan taas mukavaan nousukiitoon saldon ollessa 344$.

Varsinaisella pelikassallani en aio pelata enää tämän vuoden puolella, ellen saa kuoppaa luotua umpeen tällä pienemmällä kassalla.

Tavoitteet olivat korkealla tälle vuodelle, mutta nyt ne on korjattu montun täyttöpuuhiksi. Tavoitteena oli siirtyä pelaamaan limiittiä 5/10, mutta en päässyt tekemään kuin yhden iskun tuolle tasolle. Tuo isku oli kyllä mukavasti voitollinen, mutta normaalitasolla 2/4 on nyt tullut niin julmasti takkiin että tilanne on mikä on.

Toinen tavoite vuodelle 2008 oli voittaa joku turnaus. Finaalipöytiä olen pelannut ja heads-uppiakin jo pariin otteeseen. Voitosta ei vain ole päässyt edes unelmoimaan. Tätäkään kirousta en enää edes usko murtavani.

Yhteenvetona voi todeta, että kaikki menee päin persettä. Senttipöydissä grindaamisen piti olla mukava kokeilu, mutta nyt siitä on siis muodostunut paskamainen pakko.

Multi table turnaus, 500 pelaajaa.

Jälleen yksi finaalipöytä “saavutus”. Aloitin FT:n niukassa chip leadissä.

Putosin kuudentena kädessä AQ, ja vastassa KK.

Se siitä…

Alan pikku hiljaa uskoa että olen jotenkin kirottu. Voittoa ei tule ei sitten hevon-vitun-perkeleen millään.

Pelasin taas tänään taalan hintaisen freezeout mittelön. Pari-kolmesataa aloitti turnauksen (en oikein tiedä mistä löytäisin tarkan luvun) ja  reilun parin tunnin läiskimisen jälkeen pöly laskeutui pelipöydän ympärillä. Ja hiiri oli kaivettava esiin patterin lälistä, ehjänä onneksi.

Turnauksen ensimmäinen tunti oli todellista selviämistaistelua. En saanut ainuttakaan pelattavaa tumppua. Stäkki kutistui 1500 -> 650. Floppiprosenttini oli alle 7%. Olin jo heittää pyyhkeen kehään, kun minulle jaettiin peräkkäisinä käsinä, ensin KK ja sitten AA. En ollut pelannut käden kättä ehkä puoleen tuntiin, mutta sain silti ensin tuplattua ja sitten triplattua, kun molemmat parit piti loppuun asti.

Tuon jälkeen sainkin sitten jo pelata  hieman rennommin.

Peli kulkikin mukavasti, nyt en edes tuntenut tavallista paniikkia finaalipöydän lähestyessä. Tein jopa uskaliaita bluffi-maksuja flopilla. Ainakin kahdesti sain potin vietyä noin turnilla lyöden minireissun.

Finaalipöytään astelin 4. suurimalla stäkillä. Hetken tilannetta kyttäiltyäni osuin jack-pottiin. Olin isossa blindissa kourassa surkea 42. Potista kehkeytyi mallia family, kun minireissun jälkeen löytyi kaksi maksajaa ja pikku blindikin lähti leikkiin mukaan. Mietin tovin käteni surkeutta, mutta koska potti houkutteli ja oddistkin oli kohdallaan maksoin.

Floppi tärähti pöytään 356, ja kuinka ollakkaan, aloin pitää kädestän. Tein minireissun johon vastattiin minikorotuksella ja puolen potin kokoisella re-reissulla. Ei muutakuin all-in. Toisella oli 66 ja toisella A6. Turni ja riveri blankkoja, ja meikäläinen chip leadiin.

Viisi pelaajaa jäljellä.

Siinä pelailtiin normaalia peliä, ryöstelin aika ajoin onnistuneesti pitäen chip leadin vakaasti handussa.

Kunnes….

Sain käteen KK. Korotin 3xbb, sain kolme maksajaa joista yksi meni heti all-in. toinen maksaja oli chip-kakkonen jolla oli vain hieman vähemmän merkkejä kuin minulla. Tuuppasin all-in ja sain maksun kolmannelta veijarilta. Nyt olimme siis kolmistaan all-in, chip-kakkosen pohtiessa tilannetta, ja kipaten lopulta.

Kortit nurin KK - AJ  - QQ. Tilanne näytti maukkaalta.

Flopissa oli kuitenkin Q ja riveriltä löytyi ässä. Hävisin siis molemmat potit ja putosin kolmanneksi.

Tätä seurasi pitkä kuiva jakso ilman pelattavia kortteja. Kun pelaajia oli kolme jäljellä sain lopulta käteeni ässän jolla puskin all-in. Kikkerinä toimi 9. Sain maksun chipleaderiltä kädessään JTo. Flopilta kurkisteli jätkä ja meikäläisen lento katkesi siihen.

Vituttaa niinku pientä talvioravaa, kun käpy on jäässä…

Pelasin taas viikonloppuna muutaman “ison” turnauksen. Iso on hipsuissa koska turnaukset oli isoja pelaajamääriensä puolesta, ei sisäänoston.

Kun ei osaa, niin ei osaa. Pärjäsin turnauksissa ihan niin hyvin kuin osasin odottaa. Pelaan alussa tiukasti kasvatellen pinoa hiljalleen. Sitten törmään biittiin joka vispaa minut pihalle. Tämähän on ihan OK, noin käy kaikille aina silloin tällöin. Minäkin onnistun joskus välttämään huonon onnen, ja nousen rahasijoille.

Kun blindit nousee, mene täysin lukkoon. Hyvä kouluesimerkki nähtiin eilen. Pelasin varmaa pokeria reilun 200 pelaajan aloittamassa turnauksessa. Tunsin olon mukavaksi aina rahasijoille asti, mutta sitten alkoi köhiminen.

Kun pelaajia oli 40 jäljellä omistin 15. isoimman pinon. Suurin piirtein noilla paikkeilla alkoivat ongelmat. En saanut minkäänlaisia kortteja, ja jouduin vetäytymään sohvan taakse piiloon josta kippailin käden toisensa jälkeen.

Pelaajia oli 20 jäljellä ja olin voittanut yhden all-in lyönnin ysiparilla. Pinoni oli 7. suurin. Hätää ei varmaankaan olisi pitänyt olla, mutta minä olin täysin paniikissa.

Miten ihmeessä tuossa tilanteessa pitää pelata????? Joka ainoa käsi korotellaan ennen floppia niin että joutuisin antamaan puolet rakkaista merkeistäni maksaakseni. Pitäisikö tässä tianteessa puskea esim A7o tyyppisellä kädellä? Kippasin noita nimittäin ainakin pari kappaletta. Entä KJo tai QTs. Minun tiukkaan tyyliini moinen ei vain sovi, ja varmaankin tästä syystä en turnausten lopussa pärjää.

Pahimmin vihlaisi kun minulle jaettiin napilla 33. Keskipositiosta tuli jälleen normaalit korotus ja vastakorotus. Mietin pitkään mutta kippasin. Kavereilla oli AK - KK. Olin siis pahasti  jäljessä, mutaa turnilla olisin saanut setin ja olisin triplannut stäkkini.

Kippi oli ennen turnia oikea, mutta pitäisikö turnausten loppuvaiheessa puskea tuon kaltaisissa tilanteissa?

No, kippailin käsiä urakalla aina finaalipöydän kynnykselle. Pelaajia oli 12 jäljellä minun ollessa 11. Paniikki oli nyt jo sietämätöntä. Niinpä kun olin juuri lahjoittanut hiton kalliin ison blindin, sain pikku sokealla käteen KTs. Keskipositiosta tuli tietysti taas korotus. Maksu olisi vienyt 2/3 merkeistäni, joten päätin puskea all-in. Muut kippasivat, mutta maksu oli tietenkin automaattinen alkuperäiselle korottajalle. Varsinkin kun kädessä oli piilossa QQ. Pöytään kasa mitättömiä blanccoj, ja meikäläisen tarina päättyi taas surkeasti.

Olisikohan pitänyt puskea pelkällä ässällä aikaisemmin, ja jättää typerä KTs kokonaan pelaamatta. Kukahan osaisi auttaa surkeata pelaajaa???

Rolli-sivu kertonee koko jutun. Meininki on melko hurjaa. Molemmat korvat suhinasta lukossa, kun ohi huiskitaan oikealta ja vasemmalta…

Niin surkeasti on mennyt pelit muutaman viime kuukauden aikana että päätin pelata hieman limiittiä. Tässä olen pärjännyt viimeisen parin vuoden aikana mainiosti.

Limiitissä on se hyvä puoli että vaikka ohivetoja sattuu aavistuksen verran useammin, ne eivät käy liian kalliksi.

No päätin pelata tänään hieman limiittiä, mutta ikävä vain että valitsin verkoksi Bossin. Siellä kun on ikävä ominaisuus, kun ollaan heads-up. ‘Jos molemmat korottelevat niin cappiä ei ole lainkaan.

Siis näin kävi. Olin jo jonkin aikaa seurannut erään fisun otteita, ja tuumin että tuon kanssa haluan heads-uppiin jos vain mahdollista. Ja sitten tuli tilaisuus, kun käteen jaettiin taas kerran naulat.

Olin isossa blindissa ja pari ensimmäistä kippasivat. Fisu korotti ja pieni blindi kippasi. Korotin 1$, kun kerran pelattiin 1/2 pöydässä. Olin siis vihdoinkin kahden fisun kanssa potissa joka alkoi merkillisesti. Fisu nimittäin vastasi korotukseeni viidesti korottamalla ja sitten maksamalla. Potissa oli siis 22,50$ ennen floppia minulla naulat tumpussa. Sweet.

Floppi ei ollut paras mahdollinen kun asetin fisun KK:lle ennen floppia. Päätin kuitenkin korottaa, ja sain vastapalloon reissun. Korotin uudestaan, ja vastakorotus. Nyt alkoi näyttää varmalta että olin pelaamassa kallesettiä vastaan, joten maksoin. Potissa nyt 29$

Turni toi taas hymyn huulille. Kalle setti ei olisi showdownissa enää mitään. Löin ja sain pelkän maksun. Homma oli siis selvä.

Kun riveri toi taas tuon saman ristijätkän, aloin hieman huolestua. Pöytä oli nyt täynnä isoja kortteja. Jos fisu näyttää KK:n niin hyvä. Päätin taas lyödä ja sain nyt korotuksen naamalleni. Maksoin ja toivoin parasta. Potissa oli nyt 39$

Tässäkään tarinassa ei tietenkään ole onnellista loppua. Fisu näytti.

Pemalautajurkele. Tuolla kädellä kaveri korotteli hulluna ennen floppia, eikä hellittänyt ennenkuin gutshot osui riverillä. Pakko on kyllä myöntää että tunnen jonkinlaista kateutta näiden kavereiden onnea kohtaan. Itselläni ei kyllä milloinkaan olisi mahdollisuutta moiseen onnenpotkuun.

Kaikille sattuu ohivetoja, mutta kenellekkään ei satu niitä yhtä usein kuin minulle. Jos tuossa edellä kuvaamani olisi ollut ainoa sunnuntain ohiveto, olisin enemmän kuin tyytyväinen. Tai jos voisin laskea nuo yhden käden sormilla olisin kohtuullisen tyytyväinen. Minulle nyt vain on sattunut noita ehkä pari kolme tunnissa. Eli juurikin senverran että tuotto haihtuu vitutuksen kärynä ilmaan.

Kaikenkaikkiaan viikonloppu meni ihan mukavasti, en edelleenkään saanut aikaiseksi tuottoa (koska olen niin vitun syvässä montussa) mutta suunta näyttäisi olevan OK.

Pokeri on peli jossa idiootillakin on hyvat mahdollisuudet pärjätä. Viime vuoden loppupuoli kului murheellisessa sarjassa hirveitä biittejä. Sama laulu jatkuu näköjään vunna 2008.

Olen pelaillut aika paljon tammikuussa, ja mitään muuta en ole saanut aikaiseksi kuin roiman kokoelman bad beat kokemuksia. Alkaa pikkuhiljaa tuntua että olisi parempi lopettaa koko touhu.

Yhdessäkään pelaamassani turnauksessa en ole saanut aikaiseksi ykkopaikkaa. En edes sittareissa. Kakkossijoituksia on hellinnyt 8 kappaletta. Ehkä 95% all-in tilanteissa olen ollut edellä mutta takkiin tulee joka kerta.

Mistä näitä jälkeenjääneitä oikein löytyy, ja kuinka kummassa ne on niin hiton hyvällä tuurilla varustettuja.

Tällekään palstalle en ole kirjoitellut kun on ollut jatkuva vitutus päällä.

Nyt kuitenkin päätin taas avautua, kun koin jälleen kerran sairaan biitin.

Pelasin kuuden pelaajan NL10 pöydässä, ja käteen jaettiin naulat

UTG kippasi edeltäni ja minä tein mini reissun 0,50$. Pari kippiä ja pikkublindi korotti 1,75$. Kun iso blindi maksoi ajattelin että toisesta heistä on päästävä eroon. Uudelleenkorotin 4,50$. Pikku blindi mietti pitkään ja kippasi. Pelästyin että löin liian lujaa ja että molemmat luovuttavat.

Pelko oli turha iso blindi maksoi kummemmin miettimättä.

Floppi näytti kohtuulliselta

Normaalit suoran ja värin vedot pöydässä, mutta päätin mennä all-in 5$.

Insta-call ja kortit ympäri…Mitä vittua

80% 20%

Siis tämä sankari maksoi korotuksen ja uudelleen korotuksen jälkeen vielä ison uudelleen-uudelleen korotuksen ennen floppia kädessä 98s. Ja sitten maksoi all-in lyönnin suoran väliinvedolla. EI HELVETTI!

Ja niinkuin arvata saattaa turni oli

Kääntäen prosentit minulle epäsuosiolliseksi 27% - 73%. Riveri toi merkityksettömän

Jällen katosi yksi BIN. Olis kyllä pikkuhiljaa aika kääntyä näiden biittien minun edukseni edes joskus. Helmikuu alkaa eikä vielä ole mitään muuta kerrottavaa kuin biitti-tarinoita.

Tiedän että fisujen on välillä voitettava jotta pelit voisivat jatkua, mutta miksi vitussa minä olen aina maksumiehenä.

Oikeasti ei ole juurikaan mitään raportoitavaa. Pelit kulkevat todella nihkeästi. Biittiä pukkaa biitin perään.

Tuo on siis totta kun pelaan “oikeasti” pokeria. Pelaan normaalisti limiittiä tasolla 2/4 ja nolimittiä tasolla NL25. Peli vain ei kertakaikkiaan tunnu kulkevan. Itseasiassa minusta tuntuu etten ole enää voittava pelaaja lainkaan. Vielä en ole alkanut hävitä, mutta nyt aletaan puhua jo kuukausien mittaisesta break even jaksosta.

Onneksi aloitin tämän nyhjää tyhjästä rollin. Sillä on jotenkin helpompi siirtyä tasoilla alaspäin. Olen edelleen mukavasti vahvoilla kun pelaan 10$ tai 5$ sittareita.

Kaipaan oikeasti taukoa pelaamiseen, ja luulen että nyt joulun aikana laitan läppärin kiinni enkä pelaa ensinkään.

Tavataan näissä merkeissä taas vuonna 2008.